Valtakunnan virallinen vastaväittäjä
Tallenna artikkeli
Kirjaudu sisään tallentaaksesi artikkelinClose

Valta turmelee, aivotutkijat kertovat miksi

Vallassa pysyminen heikentää juuri niitä ominaisuuksia, joiden avulla valtaan noustaan.

”Tämä hetki saa minut pian aivovaurioon…” lauloi Dingo vuonna 1985.

”Valta vaikuttaa aivojen toimintaan. Mitä enemmän valtaa, sitä suurempi aivovaurio siitä seuraa”, sanoo Kesärannan siivooja Ylen ex-pääministeri Sanna Marinista kertovassa audiodraamassa.

Urallaan kaiken nähnyt siivoja on oikeassa, vahvistavat aivotutkijat. Valta tosiaan näyttää vaikuttavan aivoihin samaan tapaan kuin aivovaurio.

”Absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti”, kirjoitti tunnetun vallan turmelevaa vaikutusta käsittelevän sitaatin maailmalle lahjoittanut John Dalberg-Acton vuonna 1887. Dalberg-Acton tiesi mistä puhui, hän oli itsekin aatelismies ja poliitikko mutta myös kirjailija ja historiantutkija.

Aivotutkijat vahvistavat myös tämän: Mitä pidempään ihminen on vallassa, sitä varmemmin hän menettää tavalliselle ihmiselle luontaisen empatiakyvyn. Vallan turmeleva vaikutus tekee ihmisestä impulsiivisemman ja riskihakuisemman, ja erityisesti kyvyttömän asettumaan toisen ihmisen asemaan.

Kanadan Ontariossa sijaitsevassa McMasterin yliopistossa professorina työskentelevä Sukhvinder Obhi on kuvannut aivoja selvittääkseen, miten valta vahingoittaa aivotoimintaa neurologisella tasolla. Tulos: valta näyttää haittaavan aivojen peilisolujärjestelmässä tapahtuvaa prosessia, joka on yksi ihmisen empatiakyvyn perusteista. Normaalisti toimivat peilisolut mahdollistavat virittymisen toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin.

Siksi vallan turruttamat ihmiset ”lopettavat muiden ihmisten kokemusten simuloimisen”, sanoo kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston professori Dacher Keltner. Keltner on tutkinut vuosia vallan pitkäaikaisvaikutuksia ihmiseen.

Myös vanhalle kansanviisaudelle norsunluutorneista löytyy vahvistusta tutkimuksesta. Korkea sosiaalinen asema näyttäisi vähentävän yksilön kiinnostusta muiden ihmisten subjektiivisiin kokemuksiin. Alempi sosiaalinen status taas näyttää lisäävän ihmisen kiinnostusta muiden ajatuksiin.

Ei siis ole ihme, että demokraattisissa yhteiskunnissa esimerkiksi presidentin valtakausien määrää on rajattu perustuslailla. Nykyajan aivotutkijat vahvistavat sen, minkä kokeneet vallankäyttäjät ovat jo pitkään tienneet.